Ruokailu on osa perheen arkea

Vaikka ruokailu onkin osa perheen arkea, ei sen silti tarvitse olla arkista. Yhdessä ruokaileminen on paljon muutakin kuin pelkkää kaloreiden tankkausta. Sosiaalinen merkitys korostuu, kun istutaan yhdessä maittavan aterian tai vaikkapa voileipien ääreen pöydän ympärille. Voi olla hyvä idea sulkea kaikki ulkopuoliset hälyn lähteet, kuten tv, tietokone ja kännykät pois ruokailun ajaksi, jolloin on mahdollista keskittyä muiden perheenjäsenten päivän tapahtumiin ja jakaa omaakin päiväänsä. Eikä tilannetta varmasti heikennä, mikäli tarjolla on maittavaa kotiruokaa tai herkullista salaattia, joka maistuu perheen teineillekin. Yhdessä ruokailu rytmittää perheen arkea mukavasti ja sen toistuvuus luo lapsille turvallisuuden tunnetta. Vaikka arkisten asioiden paine saattaa joskus olla suuri, työt ja harrastukset ja muu arkinen hyörinä tekevät yhteiset hetket ajallisesti vaikeasti sovitettaviksi, palkitsee yhteinen rauhallinen ruokahetki kaikkia. Ja loppuen lopuksi, aikahan on tässäkin tapauksessa järjestelykysymys.

Yhteiset ruokahetket-laatuaikaa

Yhteinen ruokailu on myös oiva tilaisuus herättää kiinnostus ruokaa kohtaan. Vaikka monesti saattaakin tuntua siltä, että pitkän päivän päätteeksi aikaa vievä ruuanlaitto on viimeinen asia, johon haluaa ryhtyä, on se kuitenkin monin tavoin palkitsevaa. Jos ruuanlaiton ottaa haasteena tai kokemuksena eikä vain velvollisuutena, voi aterian valmistuskin olla antoisaa. Ei reseptien tai tarjottavien ruokien tarvitse olla niin monimutkaisia, että niiden valmistukseen menee tuntikausia. Ja valmiita eineksiäkin voi mainiosti käyttää jolloin ruuanlaitto sujuu nopeasti. Valmiisiin einesruokiinkin saa eloa lisäämällä niihin erilaisia maustevariaatioita. Ja jos vaikkapa perheen pienimmätkin kykynsä mukaan saavat osallistua yhteisen aterian valmisteluun, se saattaa osaltaan pohjustaa hyvinkin terveellisiin ruokailutapoihin ja tottumuksiin. Ja voi sitä ilon määrää, kun perheen pikkuväki kertoo rinta rottingilla valmistaneensa tarjoiltavan aterian. Vaikka tämä nyt ei aivan paikkaansa pitäisikään. Sitä paitsi, kun lapsi näkee aikuisten syövän ensin, hän suhtautuu vähemmän ennakkoluuloisesti uusiinkin makuihin. Ja syödessä voi myös kertoa eri ruoka-aineiden terveellisyydestä.

Esimerkki tarttuu

Ruokailun sosiaalinen ja kasvatuksellinen merkitys on myös suuri. Jos lapsille tarjotaan aina ranskalaisia ja lihapullia, he syövät aikuisenakin helposti ranskalaisia ja lihapullia. Hyvät pöytätavat eivät myöskään tule automaattisesti vaan niitäkin on opeteltava, yhdessä. Ja, kuten sanotaan, minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Esimerkiksi maltalainen kulttuuri on tässä asiassa hyvä esimerkki – perheet syövät aina yhdessä.

Ruoka ja ruuanlaitto ovat hyvin suosittuja tänään. Televisiossa tulee päivittäin monilta kanavilta erilaisia kokkiohjelmia ja ruokaan sekä sen alkuperään liittyviä ohjelmia. Näistä löytyy hyviä vinkkejä arjen ruokailuun, joita hyödyntämällä arkeen saadaan hieman uutta väriä ja mielenkiintoa.