{"id":51,"date":"2017-02-28T10:57:11","date_gmt":"2017-02-28T10:57:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/?page_id=51"},"modified":"2020-09-21T07:52:50","modified_gmt":"2020-09-21T07:52:50","slug":"lammas-on-nostanut-suosiotaan-viime-vuosien-aikana","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/lammas-on-nostanut-suosiotaan-viime-vuosien-aikana\/","title":{"rendered":"Lammas on nostanut suosiotaan viime vuosien aikana"},"content":{"rendered":"<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lampaan liha on noussut suosioon viime vuosina. Terveellinen ja v\u00e4h\u00e4rasvainen ravinto on ollut viime aikoina tapetilla, joten on varsin luonnollista, ett\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n terveellinen ja v\u00e4h\u00e4rasvainen lampaanliha on l\u00f6ydetty uudelleen muutamien vuosikymmenten hiljaiselon j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>\n<h2><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lampaan kasvatus Suomessa<\/span><\/h2>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\"><img style=\"float: right;\" src=\"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/lammas_on_nostanut_suosiotaan_viime_vuosien_aikana_2.jpg\" alt=\"Lammas on nostanut suosiotaan viime vuosien aikana\" width=\"300\" \/>Suomessa lampaan kasvatuksella on pitk\u00e4t perinteet, vaikkakin sit\u00e4 on kasvatettu p\u00e4\u00e4osin sen tarjoaman villan vuoksi. Lammasroduista suomenlammas on kest\u00e4v\u00e4 ja monikaritsainen sek\u00e4 sopii pohjoisen olosuhteisiin. Se on my\u00f6skin eritt\u00e4in hedelm\u00e4llinen, joten sen puolesta suomenlampaan tuotanto sopii ymp\u00e4rivuotiseen poikimiseen. Monet muut lammasrodut eiv\u00e4t pysty t\u00e4h\u00e4n. Ne karitsoivat alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4, usein juuri p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaan, jolloin k\u00e4ynniss\u00e4 olisi kuumin lampaan lihan sesonki ja tarvetta paisteille. T\u00e4m\u00e4n vuoksi lammastilojen tuleekin pyrki\u00e4 ymp\u00e4rivuotiseen kartitsan tuotantoon. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hedelm\u00e4llist\u00e4 suomenlammasta risteytet\u00e4\u00e4n liharotulampaiden, kuten Dexelin kanssa. T\u00e4lla tavoin karitsaan saadaan my\u00f6s lihakkuutta. Muita Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia rotuja ovat muun muassa Oxford-, Dorset- ja Rygja-lammasrodut. Suomenlammas on valtarotuna suomalaisessa lammastuotannossa.<\/span><\/p>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Viime vuosina lammastilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut runsaasti sek\u00e4 olemassaolevat tilat ovat tehneet investointeja ja kasvattaneet kokoaan. Lammas on monipuolinen el\u00e4in, sen tarjoamia tuotteita ovat liha, turkikset, villa ja jopa jossakin p\u00e4in maailmaa my\u00f6s maito. Kuitenkin suomalaiset lammastilat panostavat lihaan. Vaikka lampaita on pidetty v\u00e4h\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isin\u00e4 el\u00e4imin\u00e4, jotka p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t pelk\u00e4ll\u00e4 hein\u00e4ll\u00e4 eritt\u00e4inkin karuissa olosuhteissa, niin totuus on se, ett\u00e4 hyvin kasvava karitsa tarvitsee riitt\u00e4v\u00e4sti hyv\u00e4laatuista rehua kasvaakseen. Rehua t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n kivenn\u00e4isill\u00e4 sek\u00e4 vitamiinilisill\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lammas on kyll\u00e4kin erinomainen maisemanhoitaja sek\u00e4 joutoseutujen kunnossapit\u00e4j\u00e4. Sen p\u00e4\u00e4asiallisena ravintona ovat nurmikasvit. Painoltaan kevyen\u00e4 sorkkael\u00e4imen\u00e4 sen on helppoa liikkua vaikeassakin maastossa.<\/span><\/p>\n<h2><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lampaan lihan imago on noussut<\/span><\/h2>\n<p><span lang=\"fi-fi\" xml:lang=\"fi-fi\">Lampaan ja karitsan liha on saanut suosiota muun muassa lis\u00e4\u00e4ntyneen tiedotuksen vuoksi. Ihmiset ovat tulleet tietoisiksi lihaan liitett\u00e4vist\u00e4 hyvist\u00e4 ominaisuuksista, kuten v\u00e4h\u00e4rasvaisuudesta ja mureudesta. Lis\u00e4ksi lampaan- ja karitsan liha on eritt\u00e4in maukasta, vaikka aikaisemmin ep\u00e4luulot lampaan lihaa kohtaan kohdistuivat juuri t\u00e4h\u00e4n. L\u00e4mpaan lihaa pidettiin tunkkaisen makuisena. Lihan maussa oleva tunkkaisuus johtui siit\u00e4, ett\u00e4 lampaat teurastettiin vanhoina ja niit\u00e4 kasvatettiin villan, eik\u00e4 lihan vuoksi. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 karitsan liha on erinomaisen makuista, sill\u00e4 karitsat kasvatetaan noin 40 kiloisiksi, jolloin niiden teurasik\u00e4 vaihtelee noin nelj\u00e4st\u00e4 kuukaudesta aina vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka riippuen kasvukyvyst\u00e4. Monesti ulkomailta tulleessa lampaanlihassa laatu saattaa vaihdella, jolloin muttonia, eli vanhan lampaan lihaa voi eksy\u00e4 enemm\u00e4nkin joukkoon. T\u00e4m\u00e4 saattaa vaikuttaa jonkin verran ulkomailta tuotavan tarjouslihan makuun. Kuitenkin kotimainen lampaanliha p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 koko ajan markkinaosuuksia ulkomailta tuodulta lampaanlihalta. N\u00e4in ollen kotimaista lampaanlihaa kannattaa suosia muulloinkin kuin vain p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4. Karitsan jauheliha sopii hyvin vaikkapa lihapullien valmistamiseen ihan arkiruuaksi.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lampaan liha on noussut suosioon viime vuosina. Terveellinen ja v\u00e4h\u00e4rasvainen ravinto on ollut viime aikoina tapetilla, joten on varsin luonnollista, ett\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n terveellinen ja v\u00e4h\u00e4rasvainen lampaanliha on l\u00f6ydetty uudelleen muutamien vuosikymmenten hiljaiselon j\u00e4lkeen. Lampaan kasvatus Suomessa Suomessa lampaan kasvatuksella on pitk\u00e4t perinteet, vaikkakin sit\u00e4 on kasvatettu p\u00e4\u00e4osin sen tarjoaman villan vuoksi. Lammasroduista suomenlammas on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":565,"featured_media":128,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/51"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/565"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/51\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":129,"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/51\/revisions\/129"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lihaexpertit.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}